Sivut

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Matkalla taas


Hyrynsalmea by night

Moikka Kuusamosta! Kelit on hellinyt (lue: itikoita ei näy) ja sisätiloissa pysyttely ei nappaa pätkääkään. Hommatkin etenee kiitettävää tahtia, eli vaikka teinkin vähän turhan tiukan aikataulun aikoinaan, niin kerrankin näyttäisi käyvän tuuri. Paistaa se päivä joskus risukasaankin. Tosin huomenna tulee todennäköisesti kiirekiire, mutta ei se mitään. Siihen on ehditty jo tottua. 

Lauantaina meni lähdön kanssa hieman turhan myöhäiseksi, koska perjantaina lämpimällä säällä on kiva istuskella rannassa kavereiden kesken ja parin tunnin yöunilla ei ajeta kymmenen tunnin ajomatkaa. Kostautui sitten loppumatkasta, kun köröttelin yötä vasten perille, viimeiset 150 kilsaa mietin vaan kuumeisesti, että kuinka hitossa saan silmät pidettyä auki. Pysähdyin pari kertaa vaan ottamaan valokuvia tai kävelemään pienen lenkin, kirosin vaan hartaasti kun en ollut tajunnut ottaa kahvia mukaan termokseen. Eteläisemmässä Suomessa ja vähän vilkkaammin liikennöityjen teiden varrelta löytyy tietty niitä 24/7 aapishuoltsikoita joka notkelmasta, mutta koettakaapa etsiä avoinna oleva paikka mistä hyvänsä peräkorvesta. Ei ollunna. Se pelkän kylmäaseman löytäminen tuotti tuskaa kun auto vilkutti tankin valoa ja lähimpään asutuskeskukseen oli kyltin mukaan 50 kilsaa. Varakanisteri ei olisi välttämättä huono idea vieraalla autolla kun ajelee.

..niin ja huomenna jatketaan matkaa taas pohjoisempaan. Apua. En tiedä, onko yhä lyhyemmiltä tuntuvat päivät vain vanhenemisen merkkejä vai johtuuko (toivottavasti hetkellinen) ajan katoaminen yksinkertaisesti tekemisen määrästä. Mistään kiireestä ei voi toki puhua, sillä kesken hommien on ehtinyt heittäytyä useampaankin otteeseen vaaka-asentoon metsän keskelle nauttimaan maisemista, mutta silti koko ajan on tullut tehtyä jotain. Tosin voisin olla onnellisempi täällä hellerajat ylittävissä keleissä, jos olisin pakannut rinkkaan t-paitoja niiden villasukkien, fleecejen ja toppahousujen sijaan. Suomen kesä ai laav juu. 

Tää huone on kun pommin jäljiltä ja kaikki pitäisi saada pakattua valmiiksi ennen huomisaamua. Jotenkin ajatus heittäytyä sänkyyn kirjan kanssa loikoilemaan houkuttelee silti enemmän, vaikea valinta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti