Huomenna olisi taas aika lähteä reissuun, viikko kotosalla ehti kulua ihan liian nopeasti. Onneksi pääsin sentään muutaman kerran kiipeämään hevosen selkään, jestas että voi ihmiselle tulla ikävä kärpäsiä, paarmoja, rakkoja käsissä, hikisen hevosen kitkerää hajua ja montaa muuta hommaan liittyvää asiaa. Tuli kierrettyä muutamia mahtavia maastolenkkejä (mitä on vaikea uskoa mahdolliseksi 30 kilsan säteellä Mannerheimintiestä) eikä se haaveilu omasta hummasta ota laantuakseen. Välillä on olo kun jollain yhdeksänvuotiaalla pikkutytöllä, joka on päättänyt saada oman ponin. Mutku mä haluu-u-un! Pitäis vaan olla tyytyväinen kun on tällaiset mahdollisuudet käyttää lainahevosia kun mitä miulle on sattunut. Huoleton on hevoseton pitää ihan paikkansa, joten periaatteessa kun tässä saa kuitenkin kokea hevosenomistamisen parhaat puolet ilman että tarvitsee pahemmin kokea niitä ei-aina-niin-hyviä päiviä, niin ei pitäisi valittaa. Mutta hevosihmiset nyt tunnetusti on oma lajinsa.
Nyt jää hieman tyngäksi, täällä nimittäin alkoi ukkostamaan eli jouduin vaihtamaan koneen akun varaan (yksi uusi näyttö pasahtanut ukkosen takia, joten en ota yhtään riskejä sähkölaitteiden kanssa) ja tämän varaushan ei kestä mitään.. tuli hyvä tauko lähteä salille hikoilemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti