Verenpaine tasaantuu hitaasti mutta varmasti ja hommatkin alkavat hiljalleen rullata suunnilleen suunnitelmien mukaan (no joo, yksi laitteistani ilmoitti tänään erroria ja kun kurkkasin manuaalista, mitä ko. hälytyksestä sanotaan, niin eiköhän siinä lukenut aika isolla "this is serious". En ole kauhean iso yllätysten ystävä. Ainakaan, jos ne on tällaisia).
Eilinen tihkusateinen sää ja sitä edeltäneet pari päivää autossa istuen sai aikaan sen, että päätin kokeilla uudelleen Saanalle kapuamista. Lisäsin vähän haastetta edelliskertaan verrattuna, eli juoksutrikoot päälle, lenkkarit jalkaan ja kyllä, kokeilin kyseistä reissua juosten. I did it! Ei se loppujen lopuksi ollut ollenkaan niin paha rasti kun alkuun kuvittelin. Portaiden jälkeen loivaan ylämäkeen juokseminen tuntui jopa yllättävän kevyeltä ja mukavalta :)) Olihan se yhdeksän kilsaa hikistä taivalta, mutta fiilis reissun jälkeen oli aika uskomattoman hieno.
Täällä alkaa paikoitellen näkyä orastavaa ruskaa ja kelit tuntuu varsin kolealta verrattuna parin viikon takaisiin. Unohdin tietysti pakata pipon mukaan, joten yritän sinnitellä lippiksellä ja hupulla varoen palelluttamasta huonoa korvaani (uimahypyt on vaarallinen laji, sen tietää Teuvo Lomankin. Onneksi ei käynyt ihan yhtä pahasti). Villapaita sentään tuli sujautettua lähtiessä rinkkaan puolivahingossa, en taas tajunnut, että täällä voisi tosiaan olla näin vilakka..
Mie alan hiljalleen siirtyä tutkijan perusperjantain pariin eli yritän epätoivoisesti jatkaa oman käsikirjoitukseni rustaamista. Todennäköisesti heitän pyyhkeen kehään ensimmäisen puolen tunnin jälkeen ja käyn hakemassa aseman kirjastosta jotain kevyempää luettavaa, mutta jos nyt muutaman rivin saisi kirjoitettua niin olisi sekin jo jotain.
Pakko muuten kehua vielä lopuksi tuota Clipperin valkoista appelsiiniteetä. Tuli ostettua ensimmäistä kertaa mitään kyseiseltä merkiltä (ei ollutkaan taas ennakkoasenteellisuutta ilmassa ehei, mutta yleensä noita näkee lähinnä ärsyttävyyksiin menevien ekojeesusten ja cityhippien ostoskärryissä ja kuvittelin tuotteiden itsessään olevan sarjaa "parannuksen tehneiden ex-rikollisjengiläisten poimimia toissavuotisia jäniksenpapanoita Andeilta" eli maistuu maan ääristä rahdatulta p*skalta mutta kun ylihintaa maksetaan hyvän asian puolesta, niin totta kai ostan! Okei, olin - taas kerran - väärässä ja Clipperit ei itse asiassa ole edes hinnalla pilattu). Alan huomaamattani livahtaa yhä enemmän ja enemmän teenjuojien leiriin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti