I blind my eyes and try to force it all into place

Voe elämä jotta mie inhoan tuota hyyskää. Ensimmääseks ko meet aamulla pessee hampuas, ni voet tuijotella lavuaaria, jossa lasitteet o kirjottu halkeemilla. Mie en kertakaekkiaan jaksa aena ymmärtää, miten o mahollista jotta kaekissa kolomessa opiskelialuolassa joissa oon majaillu o ollu sama homma. Pakkoko sitä lavuaaria o peruskallion palasilla heetellä? Seuraavaks ko istahat posliinille, niin eikös se koko helekkarin laetos keikkaa kiikkustualin laella. Irtoaa vielä jonnain vähemmän kaaniina päevänä. Nih. Perkule.

Suihkoon ko meet, nii ekana pittää yrittöö varroo, ettet riuhtaso hanaa irti. Oeshan siinä välilj ihan mukavoo istuksia rauhassa lämmittelemässä, mutta annapa olla, karisee ylimääräsöt mielhalut ko kattoo sitä lattijoo. Entuuvestaan tuntemattomia lajeja löytynnöö läjäpäen jos oekeen tutkimaan alakas. Katostaki tulloo vielä jonnain päevänä laastit niskoon. Hana lopettoo normaalisti tiputtelun tunnin sissään käätöstä, kohan muistoo kunnolla sulukia lähtijessä.

Ei tehoa peruspesuaineet, kloriitti, asetoni, Fairy.. Onko vielä ideoita?

Ko oot pesseytynnä niin kehtoot yrittää laettoo valot piälle, niin suatat kohata seuraavan vastoinkäymisen. Tuppaa nuo lamput välillä mossahtelemaan turhankin komiasti. Selekiästi ollu pyroteknikot aekoenaan sähkömiästen sijjaan asialla. Eihän siinä mittään, jos ne lampun kuvut saes alas muutako pespallomaelalla rivakasti kopsauttamalla.. Oon kuitenniin sen verran pasifisti, jotta tyyvyn mannoomaan muinaesjumaloit ja elämään pimiässä ko taijan olla viäl liian lusu kehatakseni kuhtua huollon poekija tänne jonku lampun takia (edit. mie saan kaks kupua omin voemin tiällä irti, mutta nuo muut on niin tiukassa, että mm. koko paenolla siinä roikkuminen ei riitä irrottammoon sitä. Tulloo luastit alas ennen kupua. Ja jos alat viäntää jollain ruuvvimeisselillä kuten huollossa neuvotaan, niin halakiaa koko roska, nimim. olen joutunut korvaamaan jo yhen edellisestä kämpästä..)

Pimiässä on se hyvä pualj, jottet piäse ihastelloo jonku pershetelmän todennäköösesti alakomahoolin vaekutuksen alasuuvessa tekemiä nykytaeteellisia tuotoksia lattijan pualelta. Sen verran kaaniisti piirrelly violetilla ja keltasella tussilla lattijoon, että melekeen surettoo peitellä kuvat matoilla.

Huanoina aamuina ko kasvaa liian iso elin ottalohkoo voip aina hilipasta parvekkeelle tupakille josko se vähän raahottais (pahoja ajottaesia tapoja, hyihyi). Kannattaa vuan kahtella korkeelle näreikköön eikä vahingossakaan vilikasta sitä betonilootaa jossa seisoo. Viimestään sillon raeskaantuu silimät vuan eipä se asukaskaan tietysti mikkään kukkanen oo..