Helminauhantekijä

Siellä pellolla liikkuu nyt jotain..

Olen maastoillessani aina tykännyt siitä, että ratsain pääsee lähemmäs monia metsän eläimiä kun mitä jalkaisin. Ehkä hevosen haju peittää ihmisen ominaishajun jotenkin, en tiedä. Allun kanssa ratsasteltiin monesti ihan hirvien viereen (okei, kiima-aikana ne urokset oli pahuksen pelottavia ja monta kertaa jouduttiin lähtemään varsin rivakasti karkuunkin kun hirvi olisi halunnut tehdä lähempää tuttavuutta. Tai mahdollisesti tappaa kilpakosijansa, minen niiden mielenliikkeistä tiedä enkä jäänyt ottamaan selvää), täällä taas pääsin vuokrikseni edellisessä tallipaikassa maastoilemaan valkohäntäpeurojen keskellä. Kun oli hipihiljaa ja ratsasti oikein varovasti, niin pääsi kulkemaan lauman keskeltä säikyttämättä niitä karkuun. Hassua, oltiin tuolloin vain noin 20 kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta ja siellä ne peurat vaan monesti möllötti. 

Olin kuitenkin eilen aivan fiiliksissä kun näin maastolenkillä ketun. Se oli niin pörheän ja söpön näköinen talviturkissaan, että unohduttiin pitkäksi aikaa katselemaan toisiamme - tai repolainen saattoi tuijotella mun ratsuani ja pohtia pikemminkin ison paistin mahdollisuutta. Kohmeisin sormin yritin napata kännykkäkameralla pari kuvaa, mutta kovin tarkkoja noista ei valitettavasti tullut, vaikka matkaa mun ja ketun välillä olikin alle kymmenen metriä. Kettuja en muista kovin usein nähneeni ainakaan muutoin kun ihan vilahdukselta ylittämässä jotain metsäpolkua pidemmän matkan päässä, mutta tällä kaverilla ei kyllä tuntunut olevan mihinkään kiire :)) 

Niin ja hei, voisiko joku ihana kenkäfirma alkaa valmistamaan talviratsastuskenkiä, joiden teräosa olisi jotain muuta materiaalia kun kylmää hohkaavaa muovia/kumia? Olen ratsastanut nämä pari kylmempää viikkoa karvavuoritöppösissä, jonne olen tunkenut villasekoitetta olevat vaellussukat ja tavalliset paksut villasukat, mutta jonkin äkillisen mielenhäiriön vuoksi tulin eilen napanneeksi maastoreissulle jalkaani Dafnan perustalviratsastussaappaat. En ole ihan varma, tarvitseeko mun pohje pakkaskeleille kolmen sentin huopavuorta (tai vanu, mitä onkaan) jos ja kun varvasosasto on sitä pahuksen kumimuovisekoitetta, jossa varvasparkojen lämpimänäpitämiseen ei auta kolmekaan villasukkakerrosta. Noi mun saappaat on vielä hankittu isoa kokoa (olisko joku 43 tai 44 - joka tapauksessa mallia "menee vielä just ja just normijalustimeen"), jotta ne olisi mahdollisimman lämpimät. No ei ole. Fail. Ainoana hyvänä puolena voisi sanoa, että ainakaan noiden muovitetut osat ei ole vielä haurastuneet ja murtuneet mistään rikki kovemmallakaan pakkasella..