Terkkuja Kuopiosta! Täällä on nyt hengattu yliopiston vierashuoneella kohta viikko ja ens perjantaihin asti olisi tarkoitus viihtyä tutuilla kulmilla. Sanotaanko niin, että tämä on siistein väliaikaismaja vähään aikaan, lähtökohtaisesti ajatus roikkua kaksi kokonaista viikkoa jossain vieraassa luukussa ei hirveästi innostanut.. Mutta eipä mitään, sijainti on kiva (alkuviikon parinkymmenen asteen pakkasilla 300 metrin aamuinen hilpaisu työpisteelle ei kyrsiny ihan niin pahasti ja 24/7 vapaasti käytössä oleva kuntosali on kiva lisä) ja mikä parasta, tää huone on lämmin. Ikuinen vilukissa manasi edellisellä Tanskanreissullaan hotellinsa alimpaan helvettiin ottamaan lämmittämisestä mallia (siinä vaiheessa ei naurata kun nukkumaan mennessä kiskot villasukkia jalkaan ja villapaitaa päälle voidaksesi nukkua kahden peiton alla - otteita elävästä elämästä part 75), mutta täältä löytyy lisäpatterikin. Ja telkkari. Suomalaisilla uutisilla. Tosin ihan kun ehtisin mitään katselemaan, lisäksi nyt kun työkaveri tanskasta on täällä kanssa, niin eiköhän sitä parempaakin tekemistä löydy kun telkkarin toljaaminen. Nimim. suunnitelmissa huomiselle reissu Tahkolle laskettelemaan jos keli on jees (ja jos sinne jotenkin pääsee, kovin lupaavalta ei vaikuta..)
Itsenäisyyspäiväkin sujui ihan mukavasti töissä ja salilla, veikkailin kaikkien rakennuksen palohälyttimien aloittavan huutamisen sillä sekunnilla, jos tuon kynttilän kilometriä lähemmäs ja pelasin varman päälle jättäen suosiolla juhlimisen ens vuoteen. Soihtukulkuekaan ei oikein näillä pakkasilla napannut. Harmi, itsenäisyyspäivää olisi ollut ihan mukava viettää edes jollain tavalla, mutta nyt kävi näin :( Tänään oli muuten aika hiljaista käytävillä, koska normaalimmat ihmiset oli ottanut perjantain vapaaksi.
Niin ja on tuossa pöydällä tosiaan kamerakin, mutta olen onnistunut unohtamaan jo kahdesti kauppareissulla ne hemmetin paristot hyllyyn. Tänään keli kyllä muuttuikin jo sen verran, että yliopiston rannan aavepuut menetti lumikuorrutustaan ja nyt ne näyttää ihan vaan kaljuilta koivuilta. Höh. Kerrankin on kaunista ja meikäläisen kamera (öö.. tai siis työpaikan) uinuu Ruususen unta. Niinpä niin. Miulla alkaa tässä lähestyä tapaamisaika nukkumatin kanssa, mutta elossa ollaan, kiitos vaan kysymästä. Vikat kiireviikot ennen joulua ja vuodenvaihdetta, mutta kyllä tämä tästä taas..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti