Palaveriodottelua

En saanut hankittua sitä edellisen postauksen lopussa peräänkuuluttamaani elämää, mutta kuukausikortin salille kyllä \o/ Ja ylitin eilen itseni kun uskaltauduin koettamaan penkkipunnerrusta. Testailin ensin pelkän tangon kanssa ja lopulta 30 kilolla, jolla sain vikan sarjan vielä suht kevyesti tehtyä, eli uskallan ehkä ensi kerralla lisäilläkin vähän.. En tiedä, mikä ihme siinä on arveluttanut niin pahasti, tätä ennen olin koettanut penkkiä tasan kerran ja olen kuitenkin muutaman tunnin salilla viettänyt. Hieman säälittävää ja vaikka lupasin itselleni, etten tee tästä mitään henk. kohtaista treeniblogia, niin alkaa huolestuttavasti vaikuttaa siltä, että se lupaus on pettynyt. Okei, lupaan olla ihan hiljaa tästä aiheesta jatkossa - ehkä :)

Pikkumuru sai talvirenkaat eilen ja tällä kertaa meikäläisen osuus siinä projektissa rajoittui kesärenkaiden vanteiden pesuun. Onnistuin siinä puutarhaletkun ja pesuaineen kanssa taiteillessa kastelemaan maiharit ja housuni, vaikka kuinka yritin olla supervarovainen ja huolellinen. Meinasi tulla vilpoisa siinä tuulisessa nollakelissä märkien kamojen kanssa heiluessa, mutta nyt ollaan valmiita talveen. 

Ajatus on harhaillut koko päivän töistä ihan toisaalle ja ensimmäistä kertaa muuton jälkeen katselin tätä kämppää sillä silmällä (ja huomasin samalla, että kohta taitaa olla aika päästää ikkunapöydän kukkaparka kärsimyksistään..). Mustavalkoinen on aina ollut sisustuksessa vähän vierastamani väriyhdistelmä, se on yleensä jotenkin kylmä ja liian laitetun näköinen, mutta joko olen täällä tottunut hiljalleen siihen, tai sitten olen vaan tulossa vanhaksi. Sälekaihtiminen raoista pilkottaneella auringollakin saattoi olla asian kanssa tekemistä.. Ehkä se tummuus toimi edellisessä kämpässäkin lähinnä sen vuoksi, kun neliöitä oli niin paljon tähän verrattuna. Ei sillä, en ole koskaan ollut sisustusihmisiä, enkä kyllä täälläkään kunnostautunut siinä asiassa.. 

Lopuksi bloggarin yhdistetty työ- ja hengailupiste. Sohva ei näytä tuosta kulmasta järin isolta, mutta mahdun rötköttämään tuohon pitkin pituuttani. Se on ihana. Ja pehmeä.

(Oon tässä pitkin päivää arponut, että miksi ihmeessä toisessa päässä taloutta haiskahtaa raato, mutta nyt se selvisi: olin jättänyt hikiset treenikamani eteiseen muhimaan ja jo nyt se kassista tuleva tuoksahdus on sanoinkuvaamattoman tyrmäävä..)