Sivut

perjantai 4. toukokuuta 2012

On elämä puuttuvan kortin värinen

Selevä, eli näköjään bloggeria ei enää nykyään voi käyttää lataamatta chromea. Rehellinen mielipiteeni aiheesta ei ole täysin painokelpoinen (oikeasti, miksi %¤&/#% miun piti just asentaa itelleni chrome kakkosselaimeksi pelkästään sen takia, että tämä kyseinen sivusto tai lähinnä sen viestinluontieditori suvaitsisi toimia? Inhoan kaikenlaisia pakkorekisteröintejä ja -liitoksia yli kaiken, mietin hetken jo että ajetaan koko roska alas taas vaihteeksi ja kiitos näkemiin. Ei sentäs, mutta nyt on useampia selaimia sitten. Montako ihminen oikein tarvitsee  nykynetinkäyttäjänä..?)


Olin jo sopivasti pahalla tuulella kiitos tämän "youtube näyttää ilmaiseksi lätkän MM-matsit - eipäs näytäkään tai siis näyttää mutta ei ainakaan sulle" -sekoilun takia. Mistä kivenkolosta löydän Tanskasta jonkun urheilubaarin, joka näyttää Suomen ottelut? Tai edes muita otteluita.. (Juu juu, luin kyllä siitä geoblokkauksesta ja nerostihan voisi ajatella jotain kunnon hc-nörtteilyä ja ties mitä IP-osoitteen vaihtamista Indokiinaan matsien ajaksi, mutta jos nyt ei kuitenkaan, sillä a) meikäläisen taidot ei todellakaan riitä moiseen ja b) tämä on työkone. Niin, se geoblokkaus on tosiaan voimassa myös täällä.


Purkautuminen ohi. Tänään on Tanskassa valtakunnallinen vapaa, kai se käännettynä olisi jotakuinkin rukouspäivä. Tiistaina vietettiin vappua, ei ehkä ihan samassa mittakaavassa kun Suomessa, mutta porukkaa istuskeli viheralueilla ja kanavien varsilla nauttimassa auringonpaisteesta isolla porukalla ja sinne tänne oli kyhätty lavoja, joilla sitten bändit soitti ja näitä pääsi vapaasti kuuntelemaan. Töiden jälkeen oli ihan mukavaa kierrellä ympäriinsä kuuntelemassa ja katselemassa. Lisäbonusta toki +20 asteen lämpötiloista, joita täällä oli tarjolla eiliseen asti. Valitettavasti kameraa ei tullut mukaan tälle reissulle, ainoat kuvat on puhelimessa ja niitäkään en saa ulos, kun piuha jäi kotosalle. No, joskus sitten..


Elän tänä vuonna kevään kolme kertaa. Täällä mennään tietty pisimmällä, vaaleanvihreää ja kukkivaa joka puolella eli kai tämä on jo suomalaisittain luokiteltavissa kesäksi parhaina päivinä - Helsingissä ja Kuopiossa ollaan parisen viikkoa jäljessä ja tuntuu omituiselta katsella "uudelleen", kuinka puihin tulee lehdet. Kolmas kerta sitten toden sanoo ja vielä kerran käydään läpi lumien sulaminen (ja lätkän MM-finaali..) siellä Ruotsin pohjoisosissa. Tuntuu ihan hölmöltä, vain 1447 kilometriä väliä ja ihan kun menisi toiseen maailmaan.


Fiilistelyä viime kesältä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti