Sivut

maanantai 1. helmikuuta 2016

Työnhakemisen turhauttavuus

Tai siis lähinnä noiden nettihakulomakkeiden! Voi apua, miksi ihmeessä joka ikinen rekry on tehtävä nykyään tuollaisella ärsyttävällä pudotusvalikko-nettilomakehirviösysteemillä (jota ei parhaassa tapauksessa pysty kopioimaan pohjaksi mahdollisesti toiselle hakemukselle saman järjestelmän sisällä, ehei vaan napsuttele uudelleen se työkokemuksesi niitä samperin pudotusvalikkoja käyttäen. Meni tänään puoltoista tuntia saada yhteen lomakkeeseen kirjattua työkokemus "valitse päivä-valitse ala-valitse tehtävä-valitse jokin muu asia X" -tyylillä. Lomake vielä kaatui kertaalleen kesken tietojen lisäämisen. Mulla on aika pitkä pinna, mutta siinä vaiheessa saattoi lipsahtaa pari ärräpäätä). Pahimpia on ne, joissa vapaasanakentät on rajattu 160 merkkiin. Moi, ihan haen tässä töitä tekstarilla?! Tiivistäminen ei ehkä koskaan ole kuulunut suurimpiin vahvuuksiini, mutta veikkaan, että kukaan ei voi antaa kovin kattavaa tai persoonallista kuvaa itsestään tai osaamisestaan parilla lauseella. Tai ehkä se juju onkin siinä. Jos pystyt mahdottomaan tehtävään, paikka on sun. Onnea yritykseen.

Olen ehkä vanhanaikainen, mutta tykkään niistä muodollisista pdf-ansioluetteloista, joissa on kaikki tiedot yhdessä paikassa. Samoin se varsinainen hakemus. Yksi tiedosto, johon voit kirjoittaa yhtenäisen, selkokielisen stoorin ilman yhtäkään rastiruutuun -valintatehtävää. Enkä oikeasti tiedä, miten nuo nettilomakesysteemit muka helpottaa varsinaista hakijoiden läpikäyntiä. Tietysti, jos samaan paikkaan on vaikka 150 hakijaa, niin ehkä nettilomakehakemuksista voi sortata yhdellä klikkauksella pois ne jotka eivät täytä reunaehtoa "soveltuva ylempi korkeakoulututkinto" tai "vaadittu ajokorttiluokka BE" tai muuta vastaavaa, mutta niiden jäljellejäävien hakemusten kohdalla se sopivan tyypin löytäminen luulisi olevan melkoista hakuammuntaa. Hmm. Onneksi en vastaa rekrytoinneista. Tai jos jonain päivänä vastaankin, niin haluan hakemukset vanhan kaavan mukaisesti. Näenpähän samalla, osaako hakija kirjoittaa edes jotakuinkin selkeää suomea ja ettei hakemuksessa vaan ole yhtä ainoaa hymiötä.  

Helpottipa älyttömästi avautua tästä asiasta. Ja olen muuten ihan varma, etten voi olla ainoa, jolla alkaa olla metrinen lepa otsassa noiden vuoksi. Enhän? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti