Sivut

maanantai 19. toukokuuta 2014

Because I'm the true rainmaker

Istuskelen vaihteeksi Köpiksessä hotellihuoneessa ja viimeistelen presentaatiota torstai-iltaa varten. Tai siis yritän, tosiasiassahan yritän ladata kännykästä kuvia koneelle ja kirjoittaa tänne.. 

Tämänkertainen reissu ei oikeastaan muuta sisällä kun intensiivikurssin, eka tapaaminen oli sunnuntai-iltana ja perjantaihin asti tiedossa on luentoja, harjoituksia, ekskursio ja noh, kurssilaisten omien presentaatioiden pito. Hirveästi ylimääräistä aikaa ei muuhun jää, toivon kuitenkin ehtiväni huomenna viiden jälkeen kun luennot on ohi, katselemaan vähän maisemiakin.. Tosin tänään olin jo kahdeksan tunnin luentorupeaman jäljiltä sen verran naatti (opiskelu on raskasta, hah), että suuntasin lähinnä ruuanhakuun ja takaisin hotellille. Reipas matkalainen. Eilen taas lennon ja iltatapaamisen välillä olisi ollut vähän vapaa-aikaa, niin vettä tuli sitten tietenkin taivaan täydeltä. Kuulemma täällä on ollut kesäisen lämmintä viime viikolla ja nyt kun tulin tänne, niin totta kai taivas repeää. Meanwhile in Finland nautiskellaan sitten jostain helleaallosta. Jotenkin ei enää naurata tää miun tuuri säiden suhteen. 


Kerta toisensa jälkeen mun on todettava, että Tanska on jotenkin absurdi mesta. Tai ainakin Kööpenhamina. Olin tulossa lentoasemalta Nørreportin asemalle metrolla, kun jossain vaiheessa matkan varrella sisään metroon ryysää porukka maitokärryjen kanssa, tullen hirveällä kiireellä lähes ovista läpi. Kärryissä oli pikalaskemalta kuusi pientä Tanskan lippua, vähintään yhtä monta pulloa skumppaa, vilttejä ja epämääräistä rojua vaikka kuinka paljon. Sen verran ymmärsin puheista, että olivat menossa seuraavalle asemalle ja siitä kiireellä kolmisensataa metriä jonnekin ja laskivat, että aikaa siirtymiseen oli 3 minuuttia ja risat. Hmm. Seuraavalla asemalle porukka tosiaan lähtee pinkomaan heti ovien avautuessa kohti hissejä maitokärryt jotakuinkin mukana pomppien. Kun pääsin lopulta määräasemalleni ja ulkoilmaan, tajusin, että CPH City Marathon oli meneillään ja kyseessä oli joku kannatusporukka. Meno oli kun suomalaisilla jääkiekkofaneilla matkalla finaaliotteluun. Urheiluhuumaa, mutta silti oli vaikeuksia pitää pokkaa. 

Kävellessä asemalta hotellille en sentään törmännyt enää pientä vartiosotilaitten paraatia kummempaan aktiviteettiin, se luokiteltakoon normipäivän ohjelmistoon. 


Illalla tarjoutui kurssin puitteissa pääsy yliopiston korkeimpiin lukeutuvan rakennuksen katolle vilkuilemaan paitsi heidän mittausjärjestelmiään, myös hämärtyvän kaupungin siluettia. Harmi kyllä en tajunnut ottaa katolle mukaan kunnon kameraa, joten jouduin tyytymään kännykkäkameraan. Ei ihan valo riittänyt tarkkojen kuvien ottamiseen, mutta oli ihan hauska nähdä kaupunkia korkeammaltakin. 

Pakko muuten vielä mainita lauantainen heppatarvikekirppistely edeltävine minitalkoiluineen - oli ihan huippua, kirppistelyn lomassa oli lyhyt koulutusopastus, grillailua sekä pientä talutusratsastusta. Myynti/ostohommiin en osallistunut, pidin huolta talutuskierroksista sekä hoitelin grillissä muhineita maissintähkiä ja tomaatteja varsin tehokkaasti. Ajoitus oli sinällään vähän harmillinen, että after-partyihin en pystynyt jäämään seuraavan aamun lennon vuoksi. 
Alan nyt hiljalleen hankkiutumaan unten maille, huomenna on onneksi ihan "normaali" aikataulu, eli luennot yhdeksästä viiteen. Keskiviikko ja torstai tulee olemaan aamusta iltaan.. Mutta tähän mennessä ainakin luennoitsijat ovat olleet hyviä ja ainakin aikataulun mukaan loppuviikosta on enemmän "omaa alaa" liippaavia aiheita, joten niitä odotellessa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti