Sivut

tiistai 16. lokakuuta 2012

Kaksi vasenta jalkaa

Vihdoinkin sain lisättyä noi ylimääräisiksi jäävät huonekalut myyntiin Huuto.netiin, yllättävän kauan muuten kesti ennen kun tunnukset hyväksyttiin niiden luomisen jälkeen. Ehkä olen vaan tottunut sihen, että käyttäjätilit aukeaa normaalisti sillä hetkellä, kun olet ne tunnukset saanut naputeltua. No joka tapauksessa. Se asia hoidossa. Paku vuokrattu kuun viimeiselle viikonlopulle ja sitten se on adios tälle kämpälle. Aika haikealtahan se tuntuu muuttaa puolet pienempään (josta siitäkin vessa vie kolmanneksen, kiitos iihanien uusien rakennussäädösten.. Siellä kylppärissä mahtuu nyt tosiaan isompikin porukka tanssimaan hutikassa ripaskaa ilman että tarvitsee pelätä seiniin törmäämistä. No, miehän oon aina valittanu liian pienistä vessakopeista, jossa ei mahdu istumaan ilman että polvet kolisee oveen. Eipähän ole sitä ongelmaa, mutta oisko joku välimuoto hei mitään..?)

Kävin aamulla ennen töiden aloittamista juoksemassa mäkiä, mutta energiaa oli liikaa vielä siinä neljän paikkeillakin, joten jatkoin minähän-en-ryhmäliikuntatunneille-mene -missiotani ja suuntasin yliopiston jumppaan. Maanantaisin tarjolla on vaihtuvia teematunteja ja tänään vuorossa streetdance/hiphop (tämän olisin toki voinut tarkastaa ennen kun säntään pää kolmantena jalkana sinne nolaamaan itseni). Fail. Vaikka tanssitaustaa jonkin verran löytyykin, niin nyt oli pakko todeta, että sori ei ollut mun juttuni. Lukiossa kokeiltu breakdance oli fyysisyytensä ja lievien akrobatiavaatimusten vuoksi ihan huippua ja siihen aikaan ghettoblastereista soi vielä vanha kunnon Run-DMC. Nykystreetdance taas.. ei jumalaut hajoilin jo sille musiikille (tai lähinnä lyriikoille, jotka tuntui perustuvan sanojen bitch/sexy/fuck/yeah toisteluun vain sanojen keskinäistä järjestystä vaihtelemalla) niin pahasti, että sekoilin askeleissa. Ja jotkut moittii metallisanoitusten olevan naiiveja ja typeriä.. Tunsin muutenkin olevani niin väärässä paikassa kun ihminen vaan voi. Tulipahan koetettua. Don't get me wrong, ohjaaja oli ihana ja osasi hommansa ja ei varmastikaan lajissa itsessään mitään vikaa ole, mutta ei vaan napannut. Onneksi kaikkien ei tarvitse pitää kaikesta.

Kauppareissulla heitin yhdet talvisaappaat vielä suutarille vetoketjujen vaihtoa vartem ja siinä vähän leuka loksahti kun kuulin jonoa olevan kahden viikon verran. Vau. Toisaalta kyllä hienoa, että suutareillakin riittää hommia edelleen. Palauttaa uskoa siihen, ettei tässä vielä ihan kertakäyttökulttuurissa elellä. Toivon vaan, että saan saappaat takaisin ennen kun siirryn romuineni etelämpään. Olen käyttänyt tän kyseisen pajan palveluja aiemminkin ja kieltäydyn viemästä kenkiäni muualle, kiitos vaan. Pysyn uskollisena asiakkaana.

(Oli hienoa huomata, että kello on varttia vaille yksi yöllä. Taitaa olla aika mennä nukkumaan..)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti