Vihaan suunnittelemattomia aamuherätyksiä. Yksi v-mäisimmistä tuli tänä aamuna, kun palohälyttimen patteri alkoi kuolinkorinoissaan piippailemaan kello ihan-liian-aikaisin-sunnuntaiaamuna. Täällä on pahuksen korkeat huoneet, joten enhän mie tällaisenä 175 senttinen pygminä siihen ylettänyt kunnolla edes penkillä varpaillani seisten. Palovaroittimen laidassa luki hienosti slide to open ja oikein nuoli osoittamassa liu'utussuuntaan. Todellisuudessa se mihinkään liukunut, vaan siinä vaiheessa, kun sain alkeellisintakaan reaktiota aikaiseksi, koko paska levisi katonrajaan ja siellä tuo killuu edelleen. Hieno homma, mutta eipähän piippaa enää.
Tuon episodin jälkeen ei pahemmin väsyttänyt enää, joten kahvit tippumaan ja silmät sirrillään lueskelemaan uutisia. Eiköhän jostain pörrää ampiainen suoraan kohti. Blogia lukeneille on saattanut tulla jo aiemmin selväksi meikäläisen täysin out-of-control oleva ampiaiskammo, joten syöksyin paniikissa huoneen toiseen laitaan ja nappaamaan kaapista Raid-pulloa. Hei hei vaan amppari, ilmatilaloukkaus johtaa meilläpäin valitettavasti hengenlähtöön. Ulkona saatte olla ihan rauhassa, se olen minä joka juoksen karkuun, mutta jos tulette reviirilleni, niin huonosti käy.
Eihän se piina siihen loppunut. Sisällä oli kaksi muutakin. Helkkari mikä aamu. Vielä tässä tunteja myöhemmin mun pulssi on koholla ja olo ihan vainoharhainen. Tosin ainakaan iltapäivä ei voi mennä enää huonommin *kop kop*.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti