Pakko laittaa muutamia kuvia vielä reissusta, niin iso osa on edelleen sekamelskassa koneella. Mulla ei tosiaan ollut kameraa mukana, vaan kaikki tännekin ladatut kuvat on napsittu kännykällä. Työkaverini otti kuvia sitten senkin edestä ja siinä vaiheessa kun nähdään seuraavan kerran, saan ottaa kopiot haluamistani. En oikeastaan nyt jälkikäteen mietittynä oikein ymmärrä, miksi jätin kameran kotiin.. Kai tuo olisi käsimatkatavaroihin mahtunut läppärin ja parin kirjan kanssa. Argh, ens kerralla sitten.
San Franciscon "kuuluisuus", cable car
Itse asiassa nyt kun olen kuvia katsellut läpi, niin pakko myöntää, että niissä San Francisco näyttää niissä paljon Los Angelesia mielenkiintoisemmalta. Ehkä tässä tapahtuu jotain myöhäisheränneisyyttä ko. kaupungin suhteen. Mainitsin aikaisemmassa postauksessa muuten nuo historialliset ratikat eli cable carit, pari kuvaakin olin näköjään onnistunut nappaamaan. Cable car kulkee tavallaan kahta vierekkäistä "suoraa linjaa" ja linjan päätepisteessä on karusellimainen pyörivä levy, jonka avulla kuski kääntää - käsipelillä - vaunun toiseen suuntaan. Kaupunki on juuri niin mäkinen kun mitä leffat ja tv-sarjat antavat ymmärtää, joten välillä ihmettelin ihan tosissani, kuinka noiden kulkupelien jarrut voi oikein pitää. Tavalliset ratikkalinjat oli sitten erikseen ja niitä tuli testattua myös Castroon mentäessä, mutta sanotaan nyt vaikka niin, että jos on kiire määränpäähän, niin kannattaa valita muu liikkumismuoto. Maisemien tutkailuun taas joko cable car (6$) tai meikäläistä vastaava perusspåra (1,5$) on hyvin jees.
Odotamattomia asioita tuli vastaan tuon tuostakin. Keskellä SF:n Fisherman's Wharfia, satamaan rajautuvaa kaupunginosaa, asusteli merileijonapopulaatio. Olin toki kuullut asiasta, mutta kun näin möllykät siellä keskellä laivoja, ihmismassaa ja muuta elämää, niin hieman epäuskoinen olohan siinä tuli. Siellä ne vaan pötkötteli, hyvinkin rauhallisen oloisina, huomioiden että ympärillä oli muutama sata valokuvia räpsivää turistia. Sitä päivää odotellessa, kun Suomesta kun löydetään samanlainen liito-oravakeskittymä (tai vaikka saimaannorppia), johon voidaan kuskata bussilasteittain turisteja päivästä toiseen, vuosi vuoden jälkeen. Voin heittää aika vahvan veikkauksen, että ei tule tapahtumaan. Ja ihan btw, noi oli aika meluisia kavereita. Ja aika vahvalla ominaistuoksulla varustettuja.
Lyhtyjä koko kadun matkalla
En edes yrittänyt ottaa selvää siitä, mitä kaikkea kaduilla myytiin
Chinatownissakin tuli vierailtua ensimmäistä kertaa elämässäni. Aika erikoista, että chinatownien perinne elää vieläkin, tai siis etteinät alueet ole sulautuneet nyt myöhemmin enempää niitä ympäröiviin asuinalueisiin. En ole koskaan käynyt Kiinan suunnalla, joten mulla ei ole aavistustakaan, muistuttaako nuo oikeasti paikallista elämänmenoa. Tai sitten homma on vähän kun Solvangin kohdalla, Amerikan Tanskalaisin kylä ja tanskalainen työkaverini oli sanalla sanoen järkyttynyt. Ei mullekaan ekaks tullut Kööpenhamina mieleen Copenhagen Streetiä kävellessä, mutta kuulemma tanskaksi kirjoitetut ruokalistat, kahvilannimet sun muut oli nekin vähän sinnepäin tai sitten ihan suoranaista siansaksaa. Ehkä chinatownissakin kirjoitusmerkit lähinnä muistutti kiinaa tarkoittamatta sen enempää..
Jokohan alkaisi riittää näiden matkajuttujen osalta.. Ainakin tän päivän osalta alan olla aika finaalissa ja haluan vaan sulkea koneen, napata kirjan ja painua hetkeksi peiton alle lueskelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti