Nothing's gonna stop me now, California here we come

Kyllä, ansaitsisin varmaan "vuoden (laiskin) bloggari" -tittelin tällä aktiivisuudella, mutta ei auta. Väitän vaan tiukasti, että on ollu vähän kiireitä hei. Tällä hetkellä olen Köpiksessä ja yritän räpeltää huomiselle presentaatiota ja kuten huomaatte, homma etenee ihan suunnitelmien mukaan. 

Olen kuvitellut, että Suomessa aloitetaan joulun fiilistely turhan aikaiseen. Höpö höpö, täällä on jouluvaloja ja ties mitä kimaltavia hörselöitä liikkeiden ovilla, Tivoli täydessä talvitällingissä ja niin edespäin. Puissa on lehdet ja nurtsi on jotakuinkin vihreäksi luokiteltavissa, lämmintä lähemmäs kymmenen astetta ja lentokentällä soi joululaulut. Jepjep. Mutta täytyy myöntää, että joulua odotteleva Köpis on varsin kaunis mesta ja käveleminen hotellille kaupungin läpi on jo itsessään suoranainen kokemus. Manasin mielessäni kun pokkarikamera ei oikein pimeässä kuvaamisessa pelitä, mutta katsellaan josko ehtisin huomenna hieman kiertelemään paikkoja valoisan aikaankin ennen kun joudun taas juoksemaan lentokentälle (kuuntelemaan lisää joululauluja..)

Surkeahko yritys kuvata Tivolin porttia tänä aamuna..

Laitoin tänään hakemusta seuraavaan konferenssireissuun ja noin tunnissa tuli hyväksyntä, joten tammikuussa pitäisi sitten pakata laukut ja suunnata kohti Kaliforniaa. Pientä jänskätystä ilmassa, mutta ei hitsi, tämä on mahtavaa. Pakko myöntää, että epäilin kyllä hyväksytyksi tulemista, mutta paistaa se päivä risukasaankin silloin tällöin. Ja annoin lopulta periksi feisbuukille. Prkl. Joukkopainostus tehosi lopulta parin vuoden kuumotuksen jälkeen. 

Yritän jatkaa tuon huomisen valmistelua ja palaan asiaan viikonloppuna..