torstai 13. syyskuuta 2012
Päivä, jolloin halusin olla tiiliseinä
Kanervalaatikot oli aamulla täynnä talitinttejä. Se oli tavallaan aika hauskan näköistä, vähän kun olisin tökkinyt pääsiäistipuja parvekealtaisiin. Vein auringonkukansiemeniä tarjolle tuhkakuppiin - jotain käyttöä sillekin taas - ja siirsin työpisteeni ikkunan äärelle, niin että pystyn koneella istuessani seuraamaan tirppoja. Onhan ne tavallaan ihan kauniita.
Eilen illalla tuli taas vettä oikein kunnolla ja tajusin, ettei mulla ole mitään luettavaa sellaisten iltojen varalle (yleensä kyllä onnistun moisessa kelissä olemaan jostain syystä ulkosalla, ilman sateenvarjoa ja monesti vielä mahdollisimman kaukana kaikista suojaisista paikoista). Päätin suunnata kirjastolle kunhan saan tälle päivälle ajoittamani tehtävät hoidettua, sieltä sitten bodycombatiin. Voi kyllä jäädä vähän vaisuksi, muutama hevosen selässä -valmennuksella tai ilman- vietetty tunti ja pari sataa pyöräiltyä kilometriä viime päivien aikana vaatii näköjään veronsa. Ehkä sitä tuossa vähän piristyisi. Kirjastokäynti ei taas valitettavasti ole yleensä kovin hyvästä tenttiinlukuaikomuksille, mutta olkoon.. Tarvitsen jotain vähemmän sivistävää luettavaa nythetijustiinsa. Ei sitä aina jaksa.
Kaipa se olisi jatkettava vielä hetki ettei mene ihan haaveiluksi. Sähköpostikin taisi vaihteeksi muistuttaa olemassaolostaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti