Sivut

maanantai 2. huhtikuuta 2012

En oikein välitä sillistä ja kuravedenkin voit juoda ihan itse

Pitkästä aikaa. Taas ollut mukamas niin kiire, että unohtunut tuo kirjoitteleminen.. Kotiuduin taas viikko sitten Kuopion puolelle (Vantaalla vietetyn railakan synttäriviikonlopun jälkeen, oli kyllä kiva nähdä kavereitakin siinä samalla) ja keskiviikkoillasta sunnuntaihin toimin (huonona) vierasisäntänä tai -emäntänä, mikä lieneekään oikea termi (ei, kysymys ei ole siitä, että kärsisin jostain sukupuoli-identiteettikriisistä, mutta vierasemäntä kuulostaa epäsuomelta. Itse asiassa kumpikaan termeistä tuskin läpäisisi kielitoimiston seulaa nyt kun tarkemmin ajattelen, mutta jospa vaan mentäisiin eteenpäin.. Ihan kun muutenkaan välittäisin tänne kirjoittaessa kielioppivirheistä). Seuraavan reissun ajaksi joudun muuten pyytämään jonkun katsomaan kasvieni perään tai muuten menetän viimeisetkin yhteyttävät organismit tästä lukaalista. Ajai. Enkä sitten raaski heittää noita pystyynkuivuneita rankoja pois, vaan yritän sinnikkäästi kastella niitä "jos vaikka niistä lähtisi vielä jotain itämään.."

Tässä olisi viikon verran aikaa taas treenailla ennen seuraavaa reissua, mutta jokakeväinen vitsaus a.ka katupöly nujersi ja istuskellaan nyt sitten neljän seinän sisällä. Lähdin aamulla optimistina hölkkäilemään ja tarkoitus oli nousta juosten Puijon portaat kolmesti siinä puolimatkassa. No joo. Kaksi kertaa meni raa'alla sisulla ja perkelettä manaten, mutta sitten piiputin ihan totaalisesti ja hoipertelin vaan tärisevin jaloin alas niitä saakelin rappusia ylpeys ja keuhkot kärsineenä. Kotiin hölkätessä mietin että mitä tämä nyt taas on, henki ei kulje ollenkaan ja silmiä kutittaa. Niin no, olisihan sitä tosiaan voinut miettiä jo ennen urheilua, että miksiköhän kaikkialla lilluu likaisenharmaa pölypilvi. Kärsitään nyt sitten ja yskitään keuhkot pellolle tässä iltapuhteina.. Voisin huomenna koettaa hilautua salille jos hapenotto suvaitsee aamuun mennessä pelittää. Saa ulkolajit täällä kaupungin puolella jäädä toistaiseksi, tietty Vehmerissä pyörähtäessä voisi kiskoa lenkkitossut jalkaan ja käydä ratsastuksen jälkeen hilpaisemassa vielä pieni hölkkälenkki.

En ole mitenkään kauhean ihastunut tähän youtube-google-mitälie -yhteistyöhön ja seurantaan. Ainoa, mistä jaksan repiä huumoria joka kerta on Youtuben etusivun laidassa näkyvät videosuositukset aikaisemmin katsottujen perusteella. En edelleenkään keksi, mihin nuo perustuu enkä välttämättä haluakaan tietää. Jees, profiloikaa toki minnuu käyttäjänä ihan niin paljon kun tykkäätte, paljon ette taida irti saada..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti