Aamulento toi taas vaihteeksi Kööpenhaminaan ja täällä olisi kai tarkoitus majailla ens perjantaihin asti. Joskin arvon tässä, lennänkö viikonlopuksi (tämä on todella ekologinen elämäntapa, tiedetään..) Suomeen, käytännössä taitaa maksaa yhtä paljon ottaa edestakainen lento tai viettää hotellilla pe-ma. Olen hyvin suunnitelmallinen taas. Käytin muuten aamulla ensimmäistä kertaa lentokenttäbussia, torkahdin siinä vartin matkalla ja herätessä sitten hirveä paniikkikohtaus kun olin ihan varma, että olen nukkunut Finavian ohi. Ei oikein pelitä tuo aivotoiminta ennen kuutta.
Suunnitelmallisuudesta puheenollen, otin kyllä kameran mukaan mutta olisihan siihen voinut vaihtaa tietysti kotona jo paristot. Yritin lounastauolla kurkkia lähikaupan hyllyiltä virtalähteitä, mutta eihän sieltä mitään löytynyt. Lisäksi tarvitsen koneelle jonkun ohjelman, jolla saan kuvat kortilta, eipä tulut sitäkään ajateltua ennen kun nyt. Nääh. Pitää koettaa töiden jälkeen kipaista isomman marketin kautta. Nyt ähkyilen täällä liian hyvien pähkinämuffinssien takia - en ole vielä sisäistänyt tätä keskiviikon kakkukahviperinnettä. Aina unohtuu. Menee muuten ärsyttävästi tämä ensimmäinen päivä ihmeellisessä tokkurassa (kiitos 4:30 kilahtaneen herätyskellon. Silloin ehtii just pakolliset 45 minuuttia ennen koneen lähtöä kentälle).
Ja pahus sentään, eilen kuskatessa kisukattia Vihtiin hoitoon peltipoliisi otti ja välähti. Mittarin mukaan ylinopeutta oli 2-3 km/h ja mikäli tästä tulee huomautus (tai hyvin epätodennäköisessä tilanteessa jopa auts, sakko) kotosalle, niin en tiedä pitääkö itkeä vai nauraa. Yks huomautus on (siinä ja siinä, onko se muuten jo vanhentunut), sillon ylinopeutta 2 km/h hyihyi. En jaksaisi edes kettuuntua pikavoitosta jos mittari olisi oikeasti näyttänyt rivakasti yli sallitun, mutta kaksi samanlaista huomautusta noista juuri rajan ylittävistä turhauttaa. Nonniin, päivän pikkuärsytys purettu. Elämä on joo. Laki on tietty laki ja Suomessa se on kaikille vielä jotakuinkin sama.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti