..tai pikemminkin paluu rikospaikalle. Tuli pidettyä pieni tauko erinäisistä syistä ja vaikka pari kuukautta aika lyheltä ajalta kuulostaakin, niin paljonpa sitä siihenkin sai mahdutettua kaikkea. Ei enempää siitä. Mutta kaikkiaan koko joulu-tammikuu on ollut yhtä ravaamista Suomen, Ruotsin ja Tanskan välillä, joten sekin vähän söi energiaa bloggaamiselta.
Nyt kävi kuitenkin niin, että helmikuun alussa -eli pari päivää sitten tiistaina- muutin Tanskaan. Täällä ollaan. Vuokrakämppäni on mahtava ja muutenkin asiat ovat sujuneet oikein mukavasti, joitain pieniä muodollisuuksia pitää vielä hoitaa. Ja ostaa tiskirättejä ja polkupyörä ;) Olen tunnetusti maailman huonoin kulkemaan julkisilla ja koska en asu varsinaisen Kööpenhaminan alueella niin täältä menee hetki hoitaa noi työmatkat kävellen (kokeiltu on, puhutaan noin tunnista - puolestatoista riippuen siitä, kummalle toimistolle hinaudun).
Loppujen lopuksi varsinainen muuttaminen oli helppoa. Pohjoismaiden asukkaana henkkarin (mikä on siis eri asia kun kansalaisuus) saa, kunhan on esittää passi ja jonkinlainen vuokrasopimus. Olen hoitanut asiat vähän takaperoisessa järjestyksessä, kun tarvitsin jo aiemmin verotusta varten pankkitilit sun muut, mutta vaikka mun kohdalla tuo asuinmaan vaihtaminen sujuikin joidenkin asoiden suhteen hieman takaperoisesti, niin olen vähän yllättynyt. Uskokaa tai älkää, Los Angeles Internationalilla läpikäymäni maahantulotarkastus jenkkeihin oli paljon vaikeampi homma ja silloin kyse oli kuitenkin vain parin viikon työ/lomamatkasta. Tai sitten olen unohtanut jotain todella tärkeää..
Niin. Muutin 15,5 kg:n rinkan kanssa, joten kamera ei ole mukana. Tiedossa on siis lähiaikoina lähinnä (huonolaatuisia) kännykkäkamerakuvia, mutta eiköhän tuolla seuraavalla Suomi-reissulla saa taas kuskattua satsin tavaraa tännepäin, joten se kamerakin ilmestynee messiin sitten taas. Nyt kuitenkin aion keskittyä perjantain viettoon kera Marilyn Mansonin ja punaviinipullon, joten palataan lähiaikoina!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti