Frayed ends of sanity, hear them calling

Juhannusviikonlopun auringonpaisteesta, mölkkyturnauksesta ja grillailufiiliksistä takaisin Pohjois-Ruotsiin ja kirjaimellisesti kylmään arkeen. Nyt on ollut kentällä pari päivää aika syväjäädytetyt fiilikset ja toivon tosiaan, että noista keräilemistäni näytteistä löytyy yhtikäs mitään. Olisi harvinaisen persiistä kuulla myöhemmin palelleensa turhan takia (sekin on koettu erään surkuhupaisan Joensuussa vietetyn viikon jälkeen..). Voisin tietysti olla kovin fiksu ja käydä varaamassa saunan valmiiksi huomiselle.


Matkustamisen autuutta tuli koettua muuten taas sunnuntaina kun sain seistä vesisateessa juhannusruuhkassa Juvan ja Heinolan välillä aika monta tuntia. Koko matka Kuopiosta Vantaalle kesti rapiat kymmenen tuntia ja kun olin alun perin ajatellut, että jes, kerrankin olen ajoissa ja ehdin nukkua kunnolla ennen kun lähden kiroamaan lentokenttien toimintaa maanantaiaamuna, niin annas olla. Yritin siinä sitten kuunnella Englanti-Italia futismatsia radiosta ja senkin italiaanot sitten otti ja voitti. Olin perillä puoli kahden tienoilla yöllä ja sovitaanko, ettei puhuta niistä tai seuraavan päivän fiiliksistä. Miun aivojen tilassa ei ollut maanantai-iltana kovinkaan paljon kehumista. Olin varmasti loistavaa seuraa illallispöydässä (johon oli katettu veitsien puutteen vuoksi kaksi haarukkaa per ruokailija ja allekirjoittaneen motoriikka ei sillä hetkellä riittänyt mm. perunoiden kuorimiseen kyseisellä varustuksella. Se oli aika.. levotonta ateriointia).


Täällä on nyt tuttuja tai edes samaan projektiin kuuluvia henkilöitä paikalla koko tän kaksi viikkoa, mikä tuntuu vähän oudolta. Sen huomaa siitä, että päivän sosiaalisten suhteiden kiintiö tulee jo kentällä täyteen ja illalla yrittää vaan livahtaa hakemaan keittiön kaapista sapuskaa painuen sitten välittömästi omaan huoneeseensa nakertamaan saalistaan rauhassa. Aiemmin kun sai olla kentällä yksikseen, tuli illat vietettyä kämpän keittiössä jutellen muiden kanssa, nyt ei mitään toivoa. Ja oman huoneen rauhakin viedään pois torstaina, kun joudun jakamaan myös huoneen siitä eteenpäin. Auts. Ei tullut edes telttaa mukaan. 


Taidan ihan suosiolla antaa herätyskellolle vapaa-aamun huomenna.