Sivut

perjantai 26. elokuuta 2016

"Impossible" is just incorrectly spelled "I'm possible"



Onnistuin todennäköisesti ylittämään itseni. Olen nimittäin kutonut sukkia viimeksi ala-asteella (ja niissä lopputulos muistutti ehkä pikemminkin jotain lapionlämmitintä kun villasukkaa, lisäksi en muista, tuliko niistä koskaan valmiita. Epäilen ettei, kässänmaikka todennäköisesti "unohti" asian kaikessa hiljaisuudessa ennen kun mun kädentaidottomuus ehti aiheuttaa sen enempää harmaita hiuksia), mutta helkkari, tänä aamuna nakersin vielä kärkikavennuksen kahvia ryystäessä ja ta-dah, siinä ne nyt ovat. Tosin toinen sukka ei ole minun tekemäni, vaan sain erinäisistä syistä jokin aika sitten tuon yhden valmiin sukan, langat ja puikoille toista sukkaa varten luodut silmukat. Naureskelin kyllä tuolloin mielessäni, että ei tule koskaan valmistumaan, mutta kun jokin puolivalmis asia alkaa tarpeeksi ärsyttämään, niin kummasti sitä saa aikaiseksi.. Fyi, mun neulomistaito siis rajautuu "oikein" -silmukoihin. Kässänmaikka kirosi jo ala-asteella, että teen nurjan silmukan päin helevettiä. En koskaan muuttanut tapaani (koska en oppinut sitä oikeanlaista koukerrusta, vaikka se noin kolmekymmentä kertaa kädestä pitäen näytettiin), mutta kai se meikäläisen nurjan yritelmäkin jotakuinkin asiansa ajaa. Veikkaan, että sain loppujen lopuksi tehdä neulomisharjoitukset omalla tavallani, koska olin totaalisen menetetty tapaus, eikä pikkukylän ala-asteella ollut enempää määrärahoja hankkia uusia sukkapuikkoja. Onnistuin nimittäin taivuttamaan useammankin tsipaleen hajalle - kudoskäsialani kun oli, sanotaan nyt edes jotakuinkin korrektisti, että tiukahkoa

Vaihdoin aika vikkelään puukässän (tai mikä lie tekninen työ olikaan) oppitunneille heti, kun se oli mahdollista. Se taisi olla loppujen lopuksi ihan hyvä valinta, sillä olen joutunut nakuttelemaan nauloja lukemattomia kertoja Allun hajotettua aitoja milloin mistäkin syystä, puhumattakaan maalaamisesta/pakkeloinnista/kittaamisesta/poraamisesta/muista pintaremontointiin liittyvistä pikkuaskareista. Neulominen taas.. no, se on jäänyt aika vähäiselle. Ja ompelukoneeseen nyt suhtaudun edelleen kuten 1800-luvun peruskansalainen suhtautuisi Lada Samaraan, eli paholaisen tekosilta näyttää, eikä pahemmin siis parane mennä koskemaan.. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti