Countryside cat

Vihdoinkin takaisin kotosalla, tuntuu kun viimeiset pari viikkoa olisin koko ajan ollut jossain. Nyt viimeiset neljä päivää Pohjanmaalla metsähommissa, sitä ennen Tampereella purjehtimassa, auttelemassa kirppispöydän kanssa.. sun muuta pientä. Pohjanmaan reissulle pikku karvakeräkin pääsi mukaan ja vaikka etukäteen vähän huolinkin, että mitenköhän mahtaa onnistua yli neljän tunnin automatkan kanssa, niin taisi tuo pikkukaveri nauttia reissusta eniten. En ole koskaan aiemmin törmännyt kissaan, joka kömpii omatoimisesti koppaan siinä vaiheessa, kun se otetaan esiin eteiseen ja joka nukkuu koko hiiskatin automatkan tyytyväisenä, kuorsaavana keränä. Isossa, vanhassa maalaistalossa liikuskelukin oli hurrjan jännää (patsi inhottavat keinutuolit, jotka aina pääsivät yllättämään kun niille hyppäsi). 

Hyvin kiinnostaviin asioihin kuului myös takassa loimottava elävä tuli. Joskus olisi kiva tietää, mitä kissan päässä liikkuu. Siellä se tuijotti iät ja ajat takan pesään, epämääräinen lasittunut ilme kuonolla. Ja yllätys yllätys, kun oli kotimatkan aika, niin takapenkiltä kuului vaimeaa protestointia alkumatkasta. Kaikesta päätellen herra sisällä-koko-elämänsä-viettäneellä-rotukissalla oli oikeinkin lokoisat oltavat vinttikamarissa venytellessä. Ja pääsi karvapallo vähän ulkoilemaankin yläkerran terassille, kun käytiin ostamassa mennessä matkan varrella olleesta Mustista ja Mirristä flexi ja valjaat. Oli tarkoitus ulkoiluttaa enemmänkin ja ihan kunnolla pihapiirissä, mutta iltaisin tuppasi taivaalta sen verran vettä, että ehkä valjaat + ulkoilu + vesisade olisi ollut ekalla kerralla vähän liian raju kombinaatio kun pelkät valjaatkin tuntuivat aiheuttavan pientä epäluuloisuutta.. mutta ehkä tässä pikku hiljaa voidaan harjoitella tuota ulkoilua. 

Niin joo, ja mitä mie sitten tein. Pienenä projektina oksin, karsin, sahailin ja raahasin lihasvoimin lumituhossa kaatuneita puita kasaan tulevaisuuden notskikäyttöä varten. Oli muuten rentouttavaa tehdä pitkästä aikaa ihan rehellistä ruumiillista työtä, vaikka ranne nyt jälkikäteen vähän oksasaksien runttaamisesta vihoitteleekin.