And the wills of the river leads you here

Jees, vappu lusittu eli kevät voidaan julistaa nyt virallisesti alkaneeksi. Ja parin viimeisen päivän kelit ainakin ovat olleet ihan positiivinen piristys sen pari viikkoa jatkuneen sateen jälkeen. Ei ollut järin motivoivaa kahlata lenkeillä (joko hevosella tai ilman) aivan soiksi muuttuneilla poluilla. Vaikka kasvattihan se taas luonnetta käydä ratsastamassa iltayhdeksältä kaatosateessa, +4 asteen lämpötilassa ja lähtökohtaisesti aika kypsässä mielentilassa - kumma kyllä, lenkin jälkeen oli silti se hymy paljon herkemmässä. Sadetakkikin piti puseron kuivana miltei loppuun saakka, eli no harm done. 

Mutta eilisiltainen lenkki oli taas jotain aivan epätodellista. Hiirenkorvat puissa, orastavan vihreyden läpi siivilöityvä valo, siellä täällä maata polun vierellä värittäneet mätttäät valkovuokkoja ja sinivuokkoja.. Juostiin kaverin kanssa poluilla ja pitkospuilla puolentoista tunnin lenkki ja pysähdeltiin pari kertaa matkalla ihan vaan valokuvaamaan maisemia ja fiilistelemään kevättä. Ja kuuntelemaan lintuja. En tiedä, mitä tekisin ilman tuota Keskuspuistoa täällä. Todennäköisesti ajaisin pari kertaa viikossa muutaman sata kilometriä jonnekin huitsin nevadaan etsimään lenkkeilemiseen sopivaa metsää (ehkä en kuitenkaan, pidän ajatusta autoilusta paikkaan x lenkille pääsemiseksi jokseenkin absurdina ainakin Suomen oloissa. Ehkä jossain Los Angelesissa joo, mutta ei täällä. Ainakaan mitenkään säännönmukaisesti harrastettuna). 

Harkitsen tässä kirjan ja termoksen ottamista mukaan ja siirtymistä jonnekin puistonpenkille. Täällä on ikkunaremontti täydessä vauhdissa, ja koska sirkkeli on sijoitettu suoraan työhuoneeni ikkunan alle, en oikein välitä tietokoneen äärellä istumisesta. Ja ikkunan avaaminen osoittautui suorastaan surkeaksi ideaksi.. :))