Ja elämä jatkuu loputtomasti niin kuin sade

En tiedä miksi, mutta sunnuntait on aina ollut vähän turhia päiviä. Liian lähellä maanantaita ja kaikki on vaan jotenkin jumissa, kiinni ja väsynyttä. Tänhetkinen vesisade ei ainakaan paranna fiilistä saati motivoi tekemään mitään. Parina edellisenä päivänä olen sisukkaasti käynyt ratsastamassa sateessa ja tuulessa siitä huolimatta, että armas ratsuni on protestoinut aiheesta varsin kovasanaisesti ja ratsastaminen tympääntyneellä hevosella pimeässä ei nyt välttämättä ole kovin mieltäylentävää. Viime viikolle osui sentään parempi tuuri kelien suhteen, kun käytiin torstaina kaverin kanssa juoksemassa Kuusijärvellä kymmenisen kilometriä pururataa ja mäkivetoja. Siitä innostuneena suunnittelin lähteväni tänään hölköttelemään jonkin rennomman kierroksen, mutta joo.. alan olla ihan liian mukavuudenhaluinen lähtemään ulos pimeään ellei joku muu potki ylös sohvalta ja tule jakamaan kärsimystä. 

Eli taas yksi laiska sunnuntai sohvalla maaten, kissa ja kirja kainalossa. Olen tosi huono katsomaan mitään Itsenäisyyspäivän vastaanottoakaan telkkarista, en vain oikein tajua mikä idea siinä on tuijottaa maanisesti neljä tuntia, kuinka ihmiset kättelevät toisiaan. Jouluvalot odottelevat kaapissa ripustamista, mutta jostain kumman syystä mun alitajunnatsa nousee verkkokalvoille varsin elävä kuva siitä, kuinka katti hyppelee yön hiljaisina tunteina valokäynnöksiin repien ne ja osan rappauksista alas ja pahimmassa tapauksessa kuollen vielä johonkin sähköiskuun tai johtoihin hirttymällä. Ei hyvä. Arvatkaapa vaan, paljonko kynttilöitä täällä voi polttaa tällä hetkellä kun jonkun hyperaktiivisen pikku karvaperseen mielestä kaiken voi kaataa/tuhota/syödä.. on mulla yks lyhty parvekkeella ja kissavapaalla vyöhykkeellä (eli "työhuoneessani") pari tuikkua palamassa kun olen koneella.

Torronsuota jostain pitkospuiden puolivälin tienoilta

En ole kuitenkaan kirjoittanut vielä lokakuun loppupuolella tehdyistä parin päivän reissuista Torronsuolle ja Liesjärvelle. Lähdettiin tämän samaisen lenkkikaverini kanssa tutkailemaan paikkoja ja rentoutumaan yhdeksi yöksi keskelle-ei-mitään vähän normaalia primitiivisempiin olosuhteisiin.. Ensimmäisenä päivänä ajeltiin Torronsuon puolelle ja lähdettiin pitkospuureittiä pitkin kaivoksen suuntaan. Sattui osumaan aivan mahtava keli ja siinä rauhassa kävellessä hoksattiin suolla vielä karpaloitakin siinä määrin, että saatiin pieni rasiallinen poimituksi. Olen itse käynyt Torronsuolla tosiaan kerran aikaisemmin ja silloin oli lunta maassa - tällä kertaa osuttiin sulan aikaan ja aika hassu fiilis tuli siinä pitkospuilla seistessä ja erivärisiä rahkasammalmättäitä katsellessa. Torronsuohan on kai eteläisen Suomen suurin suoluontoalue ja jotenkin tuli sellainen olo, kun olisi ollut paljon pohjoisemmassa. Erikoista. Ei se nyt mikään Lappi ollut, mutta ihan kelpo suokohde. 

... ja se pakollinen pitkospuukuva.

Ei kuitenkaan kierretty koko kierrosta kun perinnemaisemakylän puoli ei ehkä ollut meille kummallekaan mikään must see -juttu, joten kaivoksella vietetyn nokipannukahvittelutuokion jälkeen palattiin samaa reittiä takaisin autolle. Ehdittiin niukasti valoisan puolella takaisin, joten kerrankin ajoitus taisi mennä kohdilleen, vaikka lähdettiinkin koko reissuun aika "myöhään".

Yöpyminen kuitenkin sisätiloissa

Seuraavan päivän osalta aikataulu nesteili hieman enemmän kun yöpymismajan takassa ei meinannut hiillos laskea mitenkään. Päästiin lopulta vasta reilusti puolen päivän jälkeen liikkeelle ja suunnattiin ensimmäiseksi Hämeen luontokeskukselle vilkuilemaan karttoja ja kyselemään reittivinkkejä. Päädyttiin kokeilemaan Liesjärvelle tehtyä uutta reittipätkää sekä tsekkaamaan luonnonkannaksen ylitys - nokipannukahvit ja retkilounas tietty notskipaikalla puolivälin paikkeilla. Ilman kahvia ei reissuun lähdetä. Jostain syystä Liesjärven puolelta en tajunnut ottaa kun muutaman kuvan siinä vaiheessa, kun aurinko alkoi jo laskea. Vähän tynkäkierrokseksi jäi Liesjärven puoli, mutta olipahan rauhallista. Ei nähty ketään muita reiteillä ja kun hissuksiin käveltiin, niin onnistuttiin bongaamaan teerinaaraskin. Sekä pari lihavaa oravaa..