The beginning of something new

Nyt on pieni remonttiprojekti saatu päätökseen, Tanskan viimeisin reissu tehtyä ja muuttolaatikot kannettua uuteen osoitteeseen. Huomenna pitää enää palauttaa edellisen kämpän avaimet ja soitella nouto eteisessä nököttäville muuttolaatikoille, niin sitten tämä alkaisi olla paketissa ja paluu normaaliin arkeen voisi hiljalleen alkaa.. Tässä on ollut niin kiire joka suuntaan viimeiset pari viikkoa, että a) en muista pätkääkään, mitä olen tehnyt ja b) tuntuu, etten oikeasti ole tehnyt juuri mitään, kun ei ole ollut yhtään vapaata aikaa. Eli joko olen saattanut aivoni (ja kroppani) ylikierroksille ja oikosulkuun, tai sitten yksinkertaisesti en ole tehnyt sen erityisemmin mitään. En tiedä, kumpi vaihtoehto on todennäköisempi. 

Piti itse asiassa kirjoitella kuulumisia Köpiksessä ollessa, mutta hostellin netti oli alhaalla ne pari iltaa, mitä siellä vietin. Kiva. Toisaalta se hyvä puoli on elämässä ilman internettiä, että pystyin hyvällä omallatunnolla pitkästä aikaa lukemaan ihan ehtaa fiktiivistä romskua sängyllä rötväten. Ehkä nyt talvella ehdin taas lukea enemmänkin (voi olla melkoista toiveajattelua, nimim. enää vajaa vuosi aikaa väitökseen..). Reissussa oli kuitenkin tällä kertaa jopa suhteellisen rentouttavaa, vietin iltaa työkaverin luona illallistamassa ja osallistuin seminaareihin, joissa sain keskittyä vain kuuntelemaan. Sadekaan ei vaivannut kun yhtenä iltana ja silloinkin sadetakki riitti pitämään mut ja läppärin kuivana matkalla metroasemalta hostellille. Ne, jotka eivät ole Tanskassa vierailleet, eivät ole ehkä perillä kyseisen maan tuulisuudesta.. Yleensä siis sadekelillä vettä tulee ylhäältä, sivulta ja alhaalta, samalla kun puuskat repii sadetakkia tai sateenvarjoa naamalle (tai jos erehdyt hellittämään otetta sontsikan kahvasta, niin yleensä se päätyy nanosekunnissa kanaaliin. Been there, done that). Se on juuri niin mukavaa, kun miltä kuulostaakin. 

Vielä viimeiseksi, ennen kuin alan kirjoittamaan hakemuskirjettä kurssille Lundiin: oli aika hämmentävää mennä toimistolle torstaiaamuna, kun heti pääovista tultuani törmäsin kuvan näkyyn. Jonkinlainen aamunavaus tai konsertti siis meneillään, mutta pahuksen hyvä sellainen ja jäin lopulta aika pitkäksikin aikaa seisoskelemaan ylätasanteelle ja kuuntelemaan soittoa. Hauska ylläri, harmi kun ei ollut kunnon kameraa mukana, jolla olisi voinut ottaa videokuvaakin :)