Ajattelin ensin tehdä rakkaudentunnustuspostauksen ilmastointiteippiä kohtaan, mutta katsotaan nyt mitä tästä tulee. Mainitaan nyt kuitenkin, että huomasin eilen lentokoneessa, että meikäläisen elämää nähneissä vaelluskengissä on sormenmentävä reikä ja tänään sateisessa ryteikössä (lue: tutkimusalani) hyppiessä moinen ilmastointi oli vähän liikaa. Päädyin tähän lopputulemaan siinä vaiheessa, kun tajusin hyttysen kömpivän kyseisestä reiästä pahaa-aavistamattomien varpaideni kimppuun. Se oli vähän liikaa, vaikka ennen sitä olinkin ajatellut vaan, että kyllä kesä kuivaa ja höpöhöpö jostain pikku vekistä monossa mitään haittaa ole. Tosin pessimisti ei tunnetusti pety ja täytyy myöntää, että olen hämmentynyt siitä, miten vähän itikoita täällä loppujen lopuksi onkaan. Odotin tulevani imetyksi kuoliaaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun avaan auton oven ensimmäistä kertaa. Noup.
Ilmastointiteipillä voi siis korjata risat kengät. Ei ole muuten ensimmäinen kerta tälle harrastukselle kun kursin kenkiäni kokoon jesarilla (ja kaverini on muuten korjannut ratkenneet housunsa ilmastointiteipillä, mikä antoi aika coolin säväyksen). En valitettavasti tajunnut ottaa kuvaa tuosta laatikosta, jossa toin kamani tänne. Se oli hopeanhohtoinen. Kaunis. Pyöritelty ympäriinsä teipillä, auttamattoman räjähtäneen näköinen ja lentokentällä virkailija paketin nähdessään esitti ensimmäiseksi hyvin asiallisen kysymyksen "should I put a fragile-tag on that?". Vasta toisena tuli se "what does it contain?" Ei varmaan tarvitse mainita, että kenttähommissa jesari kuuluu perusvarustukseeni..? Säänkestävyyden puolesta mainittakoon, että vanhan Puntoni pakkasessa murtunut takakilven valolista oli vuosia korjattuna jesarilla. Yritin ensin liimauttaa sen kahdesti, mutta molemmilla kerroilla korjaus petti viikossa, joten turvauduin jesariin. Katsastuskonttorin pojilla oli hauskaa siinä vaiheessa, kun he muistivat Puntoni edelliseltä vuodelta ja se sama jesari oli edelleen menossa mukana.
Housunlahkeiden korjaaminen sujuu silti edelleen kätevimmin nitojalla. Ihan näin sivuhuomautuksena. Ja allekirjoituksena taas vaihteeksi [sarcasm] ehkä onnistuneinta kuvamateriaalia ikinä [/sarcasm]. Tosin tää pukeutumispuoli on kyllä ihan ykköskastin herkkua kenttähommissa, kerrankin tilanne, jossa kukaan ei kyseenalaista sitä, etteikö mukavuus olisi vaatteiden ensisijainen tavoite. Tai siis olisi, jos ne helkkarin kengät olisi jotakuinkin kunnossa..
Alan muuten ihan vakavasti puhuttuna kyseenalaistamaan oman kykyni kirjoittaa mitään edes jossain määrin henkeväksi luokiteltavaa tänne. Ei sillä, että olisin pahemmin yrittänytkään. Ehkä joskus tulevaisuudessa, äkillisessä mielenhäiriössä sellaista saattaa tapahtua.. mutta no, sitä päivää odotellessa.
Kenenköhän housut, hehe!
VastaaPoistaAnne
Vieläkö on elävästi muistissa? ;)
VastaaPoistaNe oli kyllä helekkarin tyylikkäät. Pitäs varmaan joskus itekin repästä. Kunnon diskoteippaukset byysiin ja ei kun baari-iltaa viettämään.