Spontaani parin viikon bloggaustauko vietetty. Summattuna kuluneet pari viikkoa kuvallisessa muodossa:
Kyllä, olen onnistunut hankkimaan jonkinasteisen addiktion itselleni. Ja tämäkin on vaan osatotuus, ihan kaikki ei mahtunut kuvaan.. Pepsiin en koske pitkällä tikullakaan (johtuen ihan siitä, että olen tehnyt analyyttisen kemian kurssilla oppilastyönä laajemman testauksen näiden kahden merkin haitallisuudesta hammaskiilteelle. Liuotin mm. omia poisleikattuja hampaitani pari yötä noissa limuissa ja tulokset oli varsin mielenkiintoisia. Pepsilasissa uineelle hampaalle kävi huomattavasti heikommin.) ja lightia sen olla pitää, zero on pahaa. Mutta niin tai näin, tässä on nyt sitten meneillään jonkinlainen puolihallitsematon ihmiskoe aspartaamin haitallisuudesta. Katsotaan kehittääkö tai taannuttaako henkisiä kykyjä vai kasvaako miulle kolmas käsi tai muuta yhtä jännittävää tän tuloksena.
Tosiasiassahan tässä pitäisi olla jo nukkumassa tyytyväisenä, että jaksaa huomenna hippeillä ja juhlistaa pikkutunneille asti (hyvin epätodennäköistä), mutta eääh. On ihan ok katsella Falling Skies -maratonia telkkarista ja kurkkia pöllönpesällä olevaa webkameraa kahdelta yöllä. Pöllönpoikaset on vaan käsittämättömän suloisia ja viimekesäinen jumituskohteeni eli kalasääskiparin nettikamera on tällä hetkellä vielä huomattavasti vähemmän mielenkiintoista seurattavaa.
Ja postauksen tarkoituksenahan oli vaan ilmoittaa, että moi, hengissä ollaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti