Se on geeneihin kirjoitettu

Pääsin vähän ottamaan takaisin perjantain täysin persiilleen mennyttä ratsastustuntia (tai siis ratsastushan on siitä tietysti ihan kiva laji, että yleensä jos homma menee kovinkin kirjaimellisesti päin persettä niin se on ollut jo kohtalaisen hyvä suoritus), kun kävin päivemmällä ratsastamassa muutaman hevosen. Itsetunto ratsastajana ryömi sieltä pohjamudista hitusen ylöspäin ja tiistaina sitten paremmin. Erehdyin luottamaan säätiedotukseen ja kampesin itseni satulaan ratsastushousuissa ja hupparissa normaalin talvisen michelinukko-toppauksen sijasta ja eikös se alkanut heti alkumetreillä tuppaamaan kunnolla vetistä lunta päin näköä. Ihanaa. No, kyllä pari hummaa ratsastaa vaikka vähän vettyneissäkin kamppeissa. Edelleen muuten odotan innolla, että joku kehittelisi ne tuulilasinpyyhkijät silmälaseihin..

Nyt ei jotenkin motivoi ajatus, että huomenna on maanantai. Yhh. Olen virittänyt kännykkään muistutuksen "hanki lentoliput" sekä raapustanut kalenteriin jäätävän kokoisilla tikkukirjaimilla saman, mutta unohdan kuitenkin. Niinpä.. Muuten olisin varaillut lennot jo viime viikolla, mutta tarvitsen vielä huomenissa tiedon lähteekö mun mukana tavaraa vai olenko vastuussa vain varasukistani.

En muuten tajua, miten onnistun naputtelemaan tänne aina niin pahuksen sisällötöntä tekstiä. Jotenkin aina niin kiire tai sitten teen mukamas jotain muuta siinä samalla ja ajatus pätkii pahemman kerran. Olen tässä samalla yrittänyt väkertää mailia ja ilmoittautua elokuussa järjestettävälle kurssille (tai mikähän tuo nyt olisi suomeksi) - suuntana Sveitsi. Äh, arvostaisin kovasti valmiita ilmoittautumislomakkeita, mutta tännepä pitääkin lähettää luovasti sähköpostia. Dear someone ja silleen.


Ja blogitunnustuksesta kiitos Ellikselle! :)